Sähköntuotanto on itse asiassa 15 % vähemmän, jos aurinkoenergiajärjestelmä asennetaan tällä tavalla.

Foreword

Jos talossa on betonikatto, se on idästä länteen tai lännestä itään. Onko aurinkopaneelit sijoitettu etelään vai talon suunnan mukaan?

Talon suunnan mukainen järjestely on ehdottomasti kauniimpi, mutta sähköntuotannossa on tietty ero etelänpuoleisesta järjestelystä. Kuinka paljon on ominaissähköntuotannon ero? Analysoimme ja vastaamme tähän kysymykseen.

01

Hankkeen yleiskatsaus

Shandongin maakunnan Jinan Cityn vuotuinen säteilymäärä on 1338,5 kWh/m².

Otetaan esimerkiksi kotitalouksien sementtikatto, katto sijoittuu lännestä itään, yhteensä 48 kpl 450Wp aurinkosähkömoduuleja, joiden kokonaiskapasiteetti on 21,6kWp, GoodWe GW20KT-DT invertteriä käyttäen, pv-moduulit asennetaan etelään , ja kaltevuuskulma on 30°, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Ero sähköntuotannossa 30°/45°/60°/90° etelään idässä ja 30°/45°/60°/90° etelässä lännessä simuloidaan vastaavasti.

02

Atsimuutti ja säteilyvoimakkuus

Atsimuuttikulmalla tarkoitetaan aurinkosähköjärjestelmän suunnan ja suoraan eteläsuunnan välistä kulmaa (magneettisesta deklinaatiosta riippumatta). Eri atsimuuttikulmat vastaavat erilaisia ​​vastaanotetun säteilyn kokonaismääriä. Yleensä aurinkopaneeliryhmä on suunnattu pisimmän valotusajan puolelle. kulma on paras atsimuutti.

Kiinteällä kaltevuuskulmalla ja eri atsimuuttikulmilla voimalaitoksen vuotuinen kumulatiivinen auringonsäteily.

Cpäätelmä:

• Atsimuuttikulman kasvaessa irradianssi pienenee lineaarisesti ja irradianssi suoraan etelässä on suurin.

• Jos lounais- ja kaakkoissuunta on sama atsimuuttikulma, irradianssiarvossa ei ole juurikaan eroa.

03

Atsimuutti ja taulukoiden väliset varjot

(1) Etelän välinen etäisyyssuunnittelu

Yleisenä periaatteena ryhmän etäisyyden määrittämisessä on, että aurinkosähköjärjestelmää ei saa estää talvipäivänseisauksen aikana kello 9.00-15.00 välisenä aikana. Seuraavan kaavan mukaan laskettuna aurinkosähköjärjestelmän tai mahdollisen suojan välisen etäisyyden ja ryhmän alareunan välisen pystyetäisyyden ei tulisi olla pienempi kuin D.

Laskettu D≥5 m

(2) Taulukon varjostuksen menetys eri atsimuutteilla (esimerkiksi etelästä idästä)

Pituudeltaan 30° itä-etelä on laskettu, että järjestelmän etu- ja takarivien varjo-okkluusiohäviö talvipäivänseisauksena on 1,8 %.

Pituudeltaan 45° itä-etelä on laskettu, että järjestelmän etu- ja takarivien varjo-okkluusiohäviö talvipäivänseisauksena on 2,4 %.

Pituudeltaan 60° itä-etelä on laskettu, että järjestelmän etu- ja takarivien varjo-okkluusiohäviö talvipäivänseisauksena on 2,5 %.

90° itä-etelä on laskettu, että järjestelmän etu- ja takarivien varjotukihäviö talvipäivänseisauksena on 1,2 %.

Simuloimalla samanaikaisesti neljä kulmaa etelästä länteen saadaan seuraava kaavio:

Johtopäätös:

Etu- ja takaryhmien varjostushäviö ei osoita lineaarista suhdetta atsimuuttikulmaan. Kun atsimuuttikulma saavuttaa 60° kulman, etu- ja takaryhmän varjostushäviö pienenee.

04

Sähköntuotannon simulaatiovertailu

Laskettu asennetun 21,6 kW:n kapasiteetin mukaan käyttäen 48 kpl 450 W moduulia, 16 kpl x 3, 20 kW invertteriä

Simulaatio lasketaan PVsystillä, muuttuja on vain atsimuuttikulma, loput pysyvät ennallaan:

Johtopäätös:

• Atsimuuttikulman kasvaessa sähköntuotanto pienenee, ja sähköntuotanto 0 asteessa (suoraan etelään) on suurin.
• Jos lounais- ja kaakkoissuunta on sama atsimuuttikulma, sähköntuotannon arvossa ei ole juurikaan eroa.
• Yhdenmukainen irradianssin arvon trendin kanssa

05

Johtopäätös

Todellisuudessa olettaen, että talon atsimuutti ei täytä etelän suuntausta, miten sähköntuotanto ja voimalaitoksen ja talon yhdistelmän estetiikka tasapainotetaan, on suunniteltava sen omien tarpeiden mukaan.